fi 
On hetkiä, jolloin sanat eivät riitä. Ajatus, kuva, väri, ehkä yksittäinen nuotti – ne muuttuvat joksikin enemmän kuin taiteeksi. Niistä tulee elämää. Jos katutaiteella olisi ruumis, yiakou asuisi sen sydämessä.
Hän on taiteilija, joka kieltäytyy antamasta muodon tai rajojen rajoittaa itseään. Hän liikkuu ideoiden, värien ja tunteiden välimaastossa – ja rakkaus on hänen taiteellisen identiteettinsä ydin.
Itsensä etsiminen taiteen kautta
Vaikka yiakou opiskeli yhdeksän vuotta täysin eri alalla, hän ei voinut sivuuttaa luovuuden tarvettaan. Lapsuudesta asti levoton ja ajattelutavaltaan kaavoihin mahduttamaton, katutaide oli alku matkalle, joka jatkuu yhä laajenemassa. Opintojensa ohella hän kokeili monia taiteellisia polkuja: maalausta, runoutta, radiota, valokuvausta ja ohjausta. Vasta 22-vuotiaana hän erottui joukosta Kreikan nuorimpana edustajana UNESCO-ryhmässä. Hänen teoksiaan on esitelty merkittävissä taidetiloissa, kuten ArtAthinassa, Michael Cacoyannis -säätiössä ja Onassis-kulttuurikeskuksessa. Nykyään yiakou kehittää taiteen kautta uutta, vaihtoehtoista viestintätapaa – prosessia, jossa katsoja, tietoisesti tai tiedostamattaan, kutsutaan muistelemaan henkilökohtaisia muistoja ja tunteita.
Inspiraatio: kokemus kompassina
Yiakoulle ”inspiraatio” on muisto – kokemus – voima, joka tuo meidät nykyhetkeen. Se on tiedostamaton kuva elämästä, johon päätimme luottaa, vaikka emme olisikaan varmoja, oliko se oikea valinta.
Hänen teoksensa kuvaavat hänen sisäistä matkaansa – syvyyksistä valoon ja takaisin. Sielu pohtii, kysyy, etsii: ”Mitä teen tässä maailmassa?” Ja jokaisella siveltimen vedolla se yrittää vastata.
Violetti: tunne värinä
Hänen värimaailmaansa ei rajoita fyysinen näköaisti. Hän uskoo, että luonnon värit ylittävät sen, mitä ihmissilmä pystyy havaitsemaan. Hänen lempivärinsä on violetti – harvinainen, syvä, tunnepitoinen. Punaisen ja sinisen yhdistelmä: intohimoa ja itsetutkiskelua, voimakkuutta ja mysteeriä. Sen rinnalla esiintyvät siniset, keltaiset, oranssit ja vaaleanpunaiset sävyt, jotka luovat värikirjon, joka heijastaa hänen sisäistä tilaansa kankaalle.
Ääni viestintävälineenä
Yiakoulle musiikki ei ole pelkkää ääntä. Se on tunnekokemus – tapa ilmaista sitä, mitä sanoilla ei voi sanoa. Musiikki ei ole kuuloon liittyvä toiminto, vaan havainto – hetken psyykkinen tila. Se on väline, joka voi nostaa tavallisen hetken unelmaksi.
Ohjaajan vaikutteet: Nolan ja Interstellarin maailma
Kuvamaailma inspiroi häntä syvästi. Hänen ihailemistaan tekijöistä yksi erottuu joukosta: Christopher Nolan. Interstellar on hänelle eeppinen elokuvamestariteos, jossa yhdistyvät tunteet, filosofia ja tieteiskirjallisuus – matka tuntemattomaan, avaruuteen ja ihmisen sydämeen.
Yiakou ei ole pelkkä taiteilija. Hän on kumppani sisäisellä matkalla, jolle me kaikki tavalla tai toisella lähdemme. Teostensa kautta hän muistuttaa meitä siitä, että taidetta ei ole tarkoitettu vain katsottavaksi – se on tarkoitettu koettavaksi.
Voit seurata häntä Instagramissa nähdäksesi lisää hänen töitään.
